Säädökset
Pohjoismaisen Poronhoidontutkimuselimen (NOR) säädökset on hyväksynyt Pohjoismaiden ministerineuvosto (maatalousministerit) 25. kesäkuuta 1992 ja ne ovat astuneet välittömästi voimaan. Säädöksiä on viimeksi muutettu 25. toukokuuta 2003.
§ 1 Tarkoitus
Pohjoismainen Poronhoidontutkimuselin on Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen yhteistyöelin. Poronhoidon tutkimuksella tarkoitetaan luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä/humanistista tutkimusta, joka kytkeytyy poroon eläimenä ja poronhoitoon elinkeinona ja kulttuurina. Tarvoitteena on edistää tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä porohoitoelinkeinon hyödyksi mainituissa pohjoismaissa.
§2 Tehtävät
NOR:n tehtävänä on:
- Edistää poronhoidon tutkimuksen kehitystä ja tutkimusyhteistyötä Pohjoismaissa, ylläpitämällä tiedonvaihtoverkostoa tutkimuksen, elinkeinon ja hallinnon välillä.
- Perehtyä poroa ja poronhoitoa koskevaan tutkimukseen sekä Pohjoismaissa että sen ulkopuolella ja välittää tästä tietoa.
- Suunnitella ja johtaa kokouksia ja seminaareja porohoitoa koskevasta tutkimuksesta.
- Olla vastuussa poronhoitoa koskevasta tutkimuksesta ja oleellisesti sitä lähellä olevan aihepiiriä koskevan tieteellisen lehden ja raporttien julkaisusta. NOR valitsee vastaavan toimittajan, toimittajan ja toimituskunnan.
- Vaikuttaa hankkeiden rahoitusratkaisujen löytämiseksi. Järjestö voi etsiä yhteistyötä eri rahoituslähteiden kanssa. Se voi omin ja ulkopuolisin varoin suunnitella ja toteuttaa ajankohtaisia hankkeita.
- Olla neuvoa-antava elin Pohjoismaiden Ministerineuvostolle porohoitoa koskevissa kysymyksissä.
§3 Rahoitus ja talous
NOR laatii vuosittain budjetin, joka esitetään Pohjoismaiden Ministerineuvostolle. Käyttöbudjetin menot jaetaan seuraavasti: Suomi, Norja ja Ruotsi vastaa jokainen yhdestä kolmasosta. Lisäksi voidaan varoja anoa Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Tilit tarkastaa valtion tilintarkastajat siinä maassa, jossa sihteeristö sijaitsee. Tilintarkastus ja vuosikertomus toiminnasta lähetetään Pohjoismaiden ministerineuvostolle sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin vastuussa oleville ministeriöille. NOR- kokouksista aiheutavat matkakulut, päivärahat japalkkiot maksaa jokainen osanottajaamaa jäsenilleen. Varoja erityiskokouksiin tai -tarkoituksiin voidaan hakea käyttöbudjetin ulkopuolelta.
§ 4 Organisaatio
NOR koostuu Suomen, Norjan ja Ruotsin edustajista, ja jokaisella maalla oltava oma johtaja. Maiden hallitukset valitsevat edustajat neljäksi vuodeksi. Muu Pohjoismaa voi anoa jäsenyyttä. Suomen, Norjan ja Ruotsin valtuustot koostuvat jokainen neljästä edustajasta ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Yksi edustajista edustaa sitä ministeriön/hallinnon osastoa, jonka työkenttänä on porontaloushallinto, yksi edustaa porohoitoa, kaksi edustavaa tutkimusta. Tutkimusedustajista yksi edustaa luonnontieteellistä ja toinen yhteiskuntatieteellistä/ humanista tutkimuskenttää. Puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä. NOR valitsee itse varapuhemiehen.
NOR:ssa on työvaliokunta. Se koostuu puhe- ja varapuhemiehestä sekä yhdestä jäsenestä. Jokaisen jäsenmaan tulee olla edustettuna valiokunnassa. NOR kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Työvaliokunta päättää kokousten ajankohdan ja paikan, joka vuorottelee maittain. Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksissa jokaisella osanottajamaalla on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
§ 5 Sihteeristö
NOR valitsee itse sihteerin ja päättää sihteeristön sijainnista. Tarvittaessa voi jäsenmaa valita oman valtuustosihteerin. NOR päättää sihteeristön suuntaviivoista ja toiminnasta.
§ 6 Säädösten muuttaminen
Pohjoismaiden Ministerineuvosto päättää säädösten muutoksista, lisäyksistä ja kumoamisesta.
| 
